ylämäki alamäki ylämäki alamäki...

Täällä oleminen on kyllä yhtä henkistä vuoristorataa. Sunnuntaina olin vähän maissa, kun erakoiduin vaan huoneessani ja ikävöin Suomea. Eilenkään ei ollut kauhean kummoinen päivä. 1600-luvun kirjallisuuden luennolla masensi, kun tuntui, että juuri ne tärkeät asiat jää tajuamatta. Helpotti kuitenkin paljon, kun tunnin jälkeen me vaihtarit (kurssilla yhteensä ehkä 6) jäätiin juttelemaan opettajan kanssa. Saadaan aika paljon helpotusta kurssin suorittamiseen: kotiesseen ei tarvitse olla yhtä pitkä kuin muilla eikä sen tarvitse noudattaa ranskalaista kirjoituskaavaa, kunhan siinä on johdanto, kehittely ja conclusion (mikä se on suomeksi? päätelmä? no, joku loppusepustus kuitenkin), tunnilla kirjoitettavaa esseetä varten saamme tuoda sanakirjan ja teoksen mukaan ja suullista kuulustelua varten meidän tarvitsee lukea vain kolme kirjaa neljän sijaan. Kuulostaa ihan reilulta. :)

Tänään oli kyllä tosi kivaa yliopistolla! Ihme! Ensin oli elokuvakurssi, jolla katsottiin pätkiä vanhoista elokuvista ja opettaja selitti meille peruskäsitteitä. Tajusin aika hyvin ja aihe oli mielenkiintoinen. Toinen luento oli Yhdysvaltojen historiaa (englanniksi) ja sekin oli ihan mielenkiintoista. Ja juttelin yhden vaihtaritytön kanssa (slovenialainen?). Tuli ihan sellainen olo, että täällähän voi olla jopa mukavaa asustaa se 3,5kk. :D

Kurssien jälkeen kävin keskustassa. Bussilla menee keskustaan ehkä 5min, kun taas asuntolalle 30min, vaikka keskustaan on pidempi matka. Asuntolalta yliopistolle menevä bussi nimittäin kiertää kaikki mahdolliset tiedekunnat yms. ja on yleensä ainakin aamuisin ihan täynnä. Sen takia menen yliopistolle mieluummin kävellen. Reippaalla kävelyvauhdilla matkaan menee n. 40min. Aamulla se tarkoittaa, että voin lähteä myöhemmin kuin bussilla mennessäni lähtisin, koska bussit menee puolen tunnin välein eikä kovin sopivasti.

Niin, menin siis keskustaan käymään kirjakaupassa. Ostin pari niistä kolmesta luettavasta kirjasta, kolmatta ei löytynyt. Ajattelin käydä samalla pankissa, mutta satuin ovelle klo 12.36 ja konttori on kiinni klo 12.30-13.40 (raivostuttavat lounastauot…), joten päätin palata huomenna. Kävelin vähän eri reittiä takaisin asuntolalle kuin yleensä ja näin kauniita taloja ja pihoja. Täällä pensasaidat yms. on usein leikattu tosi tarkasti muotoon, varmaan vatupassia apuna käyttäen… Se on vähän hassun näköistä.

Täällä on vähän hankalat säät. Aamuisin ja iltaisin on aika viileää, niin että haluaa kyllä pitää takkia ja pitkiä housuja, mutta päivällä voi olla tosi kuuma. Tänäänkin kävelin yhdeksäksi yliopistolle takki päällä ja oli ihan hyvä, mutta keskustasta asuntolalle kävellessäni yhden aikaan oli kyllä aivan liian kuuma, vaikka ei ollut edes takki päällä. Lisäksi lämpöä (ja kuntoa, toivottavasti) nostaa noitten ylämäkien kiipeäminen. Keskusta on omalla kukkulallaan, asuntola omallaan, joten aina kun kävelee sitä väliä, joutuu ensin laskeutumaan alas ja sitten taas kapuamaan jyrkät mäet ylös. Plus asuntolalle tullessa 3x18 porrasta. Etenkin painavien kauppakassien kanssa se on aika hiostavaa.

Mä olen aika innoissani, kun äiti ja Jarmo tulee käymään perjantaista maanantaihin. Ei niin, että mä osaisin kyllä vielä minään turistioppaana toimia, hyvä jos edes löydän asuntolalle ilman karttaa… Mä olen yrittänyt ottaa selvää, mitä nähtävää täällä ylipäänsä olisi, mutta ainoa mitä oon löytänyt, on joku miljoona vanhaa kirkkoa, Futuroscope (en oikein tiedä, mikä se on… joku tiedepaikka) ja vapauden patsaan pienoismalli. Tää on aikamoinen tuppukylä. Vanha tuppukylä.

Tuntuu ihan oudolta, että huomenna tulee kaksi viikkoa täyteen Ranskassa oloa. Toisaalta tuntuu, että vastahan mä tänne tulin, ja toisaalta on ehtinyt kuitenkin tapahtua aika paljon. Ja vielä on paljon edessä!