Tänään on ollut aika vaihteleva päivä mielialan suhteen. Aamun ensimmäinen kurssi (elokuvan historiaa) oli ihan kiva ja ymmärsin lähes kaiken, mitä luennoitsija puhui. Selvisi myös, että saan ottaa sanakirjan tenttiin mukaan, mikä on ihan mukavaa. Tosin luennoitsija sanoi, että viime vuonna Erasmus-vaihtarit oli saaneet tosi huonoja arvosanoja, ei kielen takia vaan laiskuuden. Mutta mä en aio kulkea edeltäjieni jalanjäljissä. :)
Toinen kurssi olikin sitten aikamoinen katastrofi. Poliittisen diskurssin analyysi. Tajusin ensimmäisen viiden minuutin aikana, että kurssi on aivan liian haastava, etenkin kun aihe ei kiinnosta pätkääkään. Jos olisin kehdannut, olisin juossut pois kesken kaiken. Harmi vaan, että sen kurssin olisin saanut hyväksiluettua Suomessa (yksi ainoista), mutta hei hei vaan niillekin opintopisteille. En mä aio enää mennä sinne, kun itsensä kiduttaminen ei satu kauheasti innostamaan.
Kurssin jälkeen olikin aika kurja olo, kun alkoi tuntua, ettei näistä kursseista oikein tule mitään ja ne, mitä täällä pystyn ottamaan, eivät Suomeen palattua auta tutkinnon etenemistä pätkääkään. Jonotin ruokaa yliopiston kahviossa puoli tuntia, söin nopeasti (yksin) ja lähdin keskustaan. Siellä harhailin aikani, kävin ostamassa Molièren näytelmän "Misanthrope" (Ihmisvihaaja?) 1600-luvun kirjallisuuden kurssille (ei maksanut kuin 2,95e!) ja bussilippuja. Olin etsinyt bussilippujen myyntipaikkaa (Bussifirman nimi on Vitalis. Mulle tulee aina mieleen vaan se vaseliini.) aiemminkin (vaikka se lukee kartassa), mutta nyt vihdoin löysin sen. Ostin pari viiden kertalipun settiä (à 4,80e), koska olin tullut siihen tulokseen, ettei kannata ostaa kuukausilippua, koska aion kuitenkin kävellä aika paljon, kun välimatkat ovat kohtuullisen lyhyitä. Ja pitempiä matkoja pääsen osittain Lauran kanssa autolla. Kävin myös fnacissa etsimässä hyviä dvd-leffoja, mutta kun ei löytynyt mitään alle 10e (eikä erityisen houkuttelevia muutenkaan), en viitsinyt ostaa.
Luulin löytäväni keskustasta asuntolalle jo ilman karttaa, mutta unohdin kääntyä yhdessä risteyksessä ja menin sitten eksymään... Tuntui aika hölmöltä. Siinä sitten iskikin päivän pettymyksien takia sellainen hetken masennus, että eihän tästä koko vaihdosta tule mitään. Pientä ylireagointia ilmassa. Tajusin sen toki itsekin ja yritin saarnata vähän järkeä päähäni. Asuntolalle tullessani kävin hakemassa postin kansliasta (postilokeroihin ei ole vielä avaimia...). Asunnossa avasin pari kirjettä pankista (tilin avaamisesta yms.). Kun viimeisestä kirjeestä paljastui äidin lähettämät Ilta-Sanomien viikonloppuliitteen ristikot, niin eihän sitä itkua enää pystynyt pidättelemään. Kiitos äiti. Ei mulla mitään hätää täällä siis ole, kunhan vaan tulee välillä vähän heikompia hetkiä. Ja niinä hetkinä etenkin läheisten ja Suomen ajatteleminen vetää aika herkäksi.
Tänään oli vielä klo 16.30-18.30 ranskaa vaihtareille. Se oli tosi kiva, koska taso ei ollut mitenkään liian haastava ja siellä oli kavereita ja kohtalotovereita. Kurssin aikana pitää kylläkin pitää pari suullista esitelmää (ei kuulu mun lempiasioiden joukkoon), mutta nekin on max. 10min ja aihe on tyyliin ”mitä tahansa Suomesta”, ”kiinnostuksen aihe” tai ”mikä Ranskassa on ärsyttänyt”. Eli ei liian vaikeaa. :D Ja siitä saa 4 opintopistettä. Se järjestetään vaan harmillisen myöhään, kun mun aivot ainakin siirtyy lomille viiden jälkeen illalla.
Ärsyttävää. Mittasin päivällä kuumeen ja oli alle 37, mutta nyt oli taas joku 37,2. Saisi normalisoitua jo. Saisi myös loppua tää nuha, niin pääsisin käyttämään lenkkareitakin, jotka raahasin tänne asti. Pitäisi muuten ostaa uudet kengät. En tiedä, miksi ihmeessä otin mukaan vain neljät kengät, joista yhdet lenkkarit ja kahdet saappaat. Tälle vuodenajalle mulla ei ole kuin yhdet kengät. Järkyttävää.
Opiskelusta vielä sen verran, että mä en ymmärrä miksi nää ranskalaiset haluaa välttämättä jäädä opetusmetodeissaan 40-luvulle. Suurin osa luennoista menee niin, että opettaja luennoi ja oppilaat istuvat nenä kiinni vihkoissaan ja kopioivat sanasta sanaan opettajan puheen. On jo huomattavaa kehitystä, kun joillain luennoilla jaetaan kurssin aluksi A4-paperi, jossa lukee tuntien aiheita. Kyllä näillä luennoilla oppii arvostamaan Suomen systeemiä, että tunneilla kuunnellaan ja katsellaan PowerPointeja tms. ja yritetään tajuta asiat (ja tehdään ehkä vähän muistiinpanoja jos huvittaa) ja sitten opettaja laittaa opetusmateriaalin nettiin, josta sitä voi kotona kerrata.
No niin. Mitäs muuta? Tiistaina illalla oli tosi kivaa, kun menin Lauran luo (muutama metri käytävää oikealle) ja vietettiin iltaa Lauran, Natalien ja Jonathanin kanssa (englantilaisia kaikki). Katseltiin vähän Täydellisiä naisia ranskaksi dubattuna (tuli televisiosta, josta oon aika kateellinen Lauralle) ja juteltiin niitä näitä. Ihmisten seurassa oleminen on yllättävän mukavaa, etenkin jos se ei ole itsestään selvää.
Keskiviikkona vietin sairaspäivää kotosalla. Ajattelin, että hoidan flunssan pois kerralla kunnolla. En poistunut huoneestani kuin kysymään Lauran seuraavan päivän aikataulua. Skypetin eri ihmisten kanssa (mikä oli tosi kivaa!) ja surffailin netissä ynnä muuta turhaa. Oli ihan rentouttavaa, vaikka tekemistä ei mitenkään ylen määrin olekaan. Nyt voin tietysti lukea sitä Molièren näytelmää, joka pitäisi olla luettuna maanantaihin mennessä.
Ja vielä viimeiseksi yksi huomio ranskalaisista autoista: hyvin harvat käyttävät ajovaloja päällä valoisaan aikaan. Se on vähän hämäävää joskus, kun ei äkkiseltään huomaa, mitkä autot on parkissa ja mitkä seisovat vain liikennevaloissa.
Selvisi, että huomenna on latinan alkeiskurssi klo 14-16. Mulla oli aikataulussa yksi elokuvakurssi yhdestä kolmeen, mutta toi onkin paljon parempi, koska sen saan liitettyä mun tutkintoon. Ja Laura on myös siellä, mikä on tosi kivaa. Ja hyödyllistä, koska pääsen Lauran kyydillä ja se on lukenut ennenkin latinaa eli voi auttaa mua, jos joudun pulaan. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti