I'm dreaming of a white Christmas...

 

aamulla kun avasin verhot...

Pakko päivittää: täällä on LUNTA! :D Ihanaa! Yön aikana oli satanut sentti pari lunta ja aamulla maisema oli ihan valkoinen. Mulle tuli tosi kotoisa olo. :) Ja tänään sain vieläpä avata joulukalentereista ekat luukut niin aamu oli täydellinen. Menin Lauran kyydillä yliopistolle. Ei mikään ihme, että se oli innoissaan lumesta, koska niillä on kuulemma ollut Exeterissä lunta kolme kertaa sen elämän aikana. En muista, että auton putsaaminen lumesta olis koskaan ollut yhtä hauskaa. :D

Laura innoissaan

Yliopistolle tullessa kyllä alkoi naurattaa, kun parkkipaikka oli ihan sekaisin. Ihmiset oli parkkeeranneet autonsa ihan minne sattuu (keskelle kahta paikkaa, ihan vinoon, puoliksi ajoväylälle...), kun niitä viivoja ei näkynyt lumen alta. Luulisi, että silti osaisi VÄHÄSEN katsoa, mihin sen autonsa jättää. ^^ Yliopistolta takaisin asuntolalle kävellessä oli tosi kiva sää, kun oli nollassa ja kuitenkin lunta. Tosin mun kengät oli läpimärät perille päästyä.

Luennolla meitä oli ehkä puolet normaalista määrästä. Ilmeisesti lumi (siis oikeasti, ehkä sentin kerros!) oli osoittautunut osalle ongelmaksi. No, ei se mitään, oli ihan ok espanjan tunti. Tosin musta tuntuu ihan kuin olisin taas yläasteella noilla espanjan tunneilla. Viime viikolla kuullunymmärtämisessä tehtiin yksi 15min tehtävä ja sen jälkeen lopputunti katseltiin opettajan kannettavalta YouTubesta espanjalaisia ja ranskalaisia musiikkivideoita 80-luvulta. Okei, oli ihan hauskaa, mutta en mä ajatellut, että yliopistossa enää ihan tuollaisia kursseja pidettäisiin. Ja tänään kirjoitus(!)kurssilla tehtiin kahdessa ryhmässä minuutin näytelmät espanjaksi ja näyteltiin ne. Lopputunti katseltiin netistä kuvia opettajan kotikylästä. Ja päästiin 20 min etuajassa. No, eipähän ole liian haastavia kursseja. Sain myös välikokeen tulokset. Kuullunymmärtämisestä 17/20, kieliopista 16,5/20, vaikka tein ties mitä idiootteja virheitä ja joihinkin tehtäviin olin vaan heittänyt jotain sinne päin. Ainakin siis 5 opintopistettä luvassa! :D

Ranskalaisten tervehdyskulttuuri on kyllä varsin erilaista kuin Suomessa. Ensinnäkin, kavereiden kesken vaihdetaan aina poskisuukot tavatessa (paitsi ei yleensä kahden miehen kesken), vaikka ei ehtisikään jäädä rupattelemaan. Ja mun mielestä sekin on vähän outoa, että asuntolassa yleensä kaikki aina sanoo "bonjour", kun kuljetaan ohi, vaikka ei olis mitään käsitystä, kuka se toinen ihminen on. Ja kaiken huippu oli, kun oltiin kävelemässä Mirkon kanssa maanantai-iltana asuntolalle ravintolasta ja joku ihan vieras mies tervehti meitä kadulla. Ei voi taas muuta todeta kuin että "outoja nuo ranskalaiset".