elokuvista ja muusta

Kuten ehkä huomaatte, mä innostuin tänään muokkailemaan blogin ulkonäköä ja lisäsin yhden kuvankin otsikon alle. Ei se ole mikään paras mahdollinen kuva (hieman häiritsee sähköjohdot keskellä kuvaa), mutta se oli paras, minkä löysin valokuvistani tähän hätään. Ihan sopivia värejäkään (=tummanpunaista) en löytänyt, mutta tää saa luvan kelvata. Jos ärsyttää liikaa, voin vaihtaa takaisin.

Me ollaan saatu elokuvan historia -kurssilla lista elokuvista, jotka pitäisi katsoa kurssia varten (mulle ei ole kyllä vielä selvinnyt, kyselläänkö niistä jotain tentissä vai mikä tää juttu on). Yhteensä niitä on 15 kpl, joista oon nähnyt 1,5: puolet Kellopeliappelsiinista (oli liian outo ja ällöttävä mun makuun) ja Citizen Kanen joskus kymmenen vuotta sitten (en muista siitä muuta kuin että oli tylsin ikinä katsomani elokuva, joten kai se pitää uudestaan katsoa). Sinänsä kiva juttu, kun siinä listalla on elokuvaklassikoita, joita olisi kiva olla nähnyt, mutta ei tule koskaan katsottua. Ainoa pulma on, että mistä mä saan ne kaikki käsiini. Arts du spectacle -laitoksella on kuulemma lainattavien elokuvien kokoelma, josta löytyy kaikki listalla olevat. No, menin tänään sitten ihan innoissani lainaamaan viikonlopuksi muutamaa leffaa. Paikalla oli ystävällinen nainen, joka antoi mulle listan niiden kaikista elokuvista ja pyysi kirjoittamaan haluamieni leffojen koodit paperille. Ei siinä muuten mitään, mutta kun 90–95% elokuvista löytyy ainoastaan VIDEOINA. Ei voi olla totta! Kenellä on nykyään vielä videonauhuri?? Löysin kuitenkin neljä tai viisi kurssin vaadittavista 15 elokuvasta DVD:nä, mutta niistäkin oli lainassa muut paitsi kaksi. Sain siis lainattua kaksi leffaa, Nosferatun (en tiedä, uskallanko katsoa sitä yksin…) ja Casablancan. Pantiksi nainen vaati mun opiskelijakortin. Vähän kummallista mun mielestä, koska yliopiston ravintoloissa ei voi syödä ilman opiskelijakorttia, automaateista ei voi ostaa mitään ilman opiskelijakorttia, kirjastosta ei voi lainata ilman opiskelijakorttia jne. Mutta eipä se mua haittaa, koska en syö yliopistolla juuri koskaan enkä ole muutenkaan opiskelijakorttia käyttänyt.

Vein tänään mun lempisaappaat suutarille, jotta se vaihtaisi niihin korkolaput. Vähän mua kyllä nolotti, koska ne on jotkut halpis(muovi)saappaat Spirit Storesta ja toisessa on pinta rikki kantapäästä. Suutari katseli niitä vähän halveksuen ja käski tulla huomenna hakemaan. :D

Tosiaan tiistaina oli lakkopäivä ja kai keskiviikkonakin ainakin bussit lakkoili. Tiistaina mulla oli aamulla elokuvakurssin luento, ja sen jälkeen on normaalisti Yhdysvaltojen historiaa. No, opettaja tuli luentosaliin ja kertoi menevänsä mielenosoitukseen ja kannusti meitä liittymään seuraan. :) En mennyt, ja näin kotimatkalla toisenkin mielenosoituksen. Tää lakkoilu alkaa kyllä olla aika huvittavaa… Kaikki vaihtarit naureskelee keskenään, että ”ai, tänään on taas vaihteeksi grève!”. Niin kauan kuin lakot ei vaikuta mun matkustamiseen tms. kaikki on hyvin.

Keskiviikkona musta tuntui kovin vanhalta ja huumorintajuttomalta espanjan tunnilla. Meidän piti jakautua 4-5 hengen ryhmiin, joissa kaikki paitsi yksi sai saman kuvan eteensä. Näiden piti kuvailla kuvaa espanjaksi mahdollisimman tarkasti sille yhdelle, jolla kuvaa ei ollut ja joka sitten piirsi saamiensa kuvausten perusteella mahdollisimman samannäköisen kuvan. Meidän ryhmässä ihmiset ei sanoneet varmaan sanaakaan espanjaksi (paitsi ehkä kun opettaja tuli viereen) vaan näytti kuvan suoraan piirtäjälle ja naureskeli ranskaksi. Muutenkin siinä ryhmässä on muutama sellainen poika, joiden tarkoituksena tuntuu olevan kapinoiminen ja naureskeleminen, ei tosiaankaan opiskelu. Mä luulin, että me ollaan yliopistossa, ei yläasteella. Tosin suurin osa niistä muista opiskelijoista taitaa olla vain 18-vuotiaita, koska se on ensimmäisen vuoden kurssi, mutta silti. Ei mulla muilla kursseilla kyllä ole tuollaisia ongelmia.

Nyt täytyy lopettaa, koska mun pitäisi ehtiä syömään jotain ennen kuin alkaa ”flöö” (= FLE = français langue étrangère) eli ranskaa vaihtareille! À bientôt!